Sisäilman laadunmittaus – kuinka se tapahtuu?

 

Sisäilman mittaaminen on lähtökohta sisäilman laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Kiinteistönomistajat tyytyvät usein pelkästään kuuntelemaan kiinteistön käyttäjien palautetta ja odottamaan konkreettista sisäilmaongelmaa sen sijaan, että he mittaisivat jatkuvasti kiinteistökantansa sisäilmaolosuhteita ja pyrkisivät ennaltaehkäisemään ongelmia ja optimoimaan sisäilmaolosuhteet.

Tyypillisesti sisäilman mittaamiseen ryhdytään tilanteessa, jossa kiinteistön käyttäjät ovat alkaneet oireilemaan. Tämän tyyppisestä hetkellisestä mittauksesta onkin hyötyä, kun halutaan saada varmistus siitä, että oireilu juontaa juurensa nimenomaan sisäilmaongelmista. Ongelmat sisäilmassa syntyvät kuitenkin useimmissa tapauksissa hiljalleen ajan saatossa, jolloin jatkuvaa mittausta käyttämällä säästettäisiin niin kuluissa kuin mahdollisissa terveysriskeissäkin. Jos käyttäjien oireilu on alkanut, ovat ongelmat edenneet jo pitkälle. Mitä aikaisemmin sisäilman ongelmien taklaamisen aloittaa, sitä edullisempaa ja helpompaa niiden korjaaminenkin on.

Mitä suureita sitten kannattaa mitata suurimman hyödyn saavuttamiseksi?

Nykyään sisäilmasta mitattavien suureiden määrä on merkittävä, mutta muutama nousee tärkeydellään ylitse muiden. Jokaisessa kiinteistössä tulisi valvoa vähintään lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilmanvaihtoa, joita seuraamalla kiinteistön omistaja saa yleiskuvan siitä, minkälainen sisäilmasto kiinteistökannassa vallitsee. Muita mitattavia suureita ovat muun muassa hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (tvocit) ja pienhiukkaset. Näiden lisäksi myös paine-erojen seuranta on tärkeää, sillä paine-erot vaikuttavat esimerkiksi sisäilmaan kulkeutuvien hiukkasten määrään ja kosteusvaurioiden syntyyn.

Entä miten sisäilmaa käytännössä mitataan?

Sisäilmassa olevia suureita mitataan joko kiinteistössä valmiiksi olevilla mittalaitteilla tai -järjestelmillä sekä langattomilla sisäilmaa mittaavilla IoT-antureilla. Se, mikä tekee mittauksesta arvokasta, on sen jatkuvuus. Jatkuvan mittauksen avulla toimintaa saadaan kohdennettua tarkemmin tarpeeseen, mikä luo säästöjä euroissa ja energiassa.

Mitatun tiedon lisäksi myös koettua sisäilmatietoa on tärkeä kerätä, kun sisäilman laadusta halutaan saada mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Sisäilma on ennen kaikkea käyttäjänsä kokemus rakennuksen tuottamista olosuhteista, ja sitä tulee mitata riittävällä tarkkuudella ja laajuudella, jotka riippuvat kiinteistön käyttötarkoituksesta ja teknisistä ominaisuuksista. Reaaliaikaisen ja kattavan viestinnän tulee olla kunnossa, jotta kiinteistön käyttäjät tulee otettua riittävällä tavalla huomioon tietoa mitatessa. Koettua ja mitattua tietoa analysoimalla muodostetaan johdonmukainen kokonaisuus kiinteistön tai kiinteistökannan sisäilmaolosuhteista.

Freesi-sisäilmapalvelun ydin rakentuu juuri jatkuvan sisäilmamittauksen ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemisen ympärille. Monilla sisäilman mittaus kaatuu siihen, että he kokevat omatoimisen mittausdatan seuraamisen liian aikaa vievänä tai turhana. Freesi tarjoaa kuitenkin avaimet käteen -palvelun, jolla tekoäly ja insinöörit analysoivat tietoa puolestasi ja antavat toimenpide-ehdotuksia taklaamaan kytevät sisäilmaongelmat. Ole parempi sisäilmajohtaja IISY:n Freesin avulla ja ota yhteyttä meihin.

Alkuperäinen sisältö lähetetty: https://iisy.fi/2020/12/03/sisailman-laadun-mittaus-kuinka-se-tapahtuu/